Shangri-La ja Kunming

Lähdimme siis Lijiangista bussilla kohti Shangri-Lata (kiinaksi Xianggelila 香格里拉). Kaupungin nimi oli vuoteen 2001 asti Zhongdian, mutta sitten se nimettiin uudestaan James Hiltonin Lost Horizon romaanin fiktiivisen paikan Shangri-Lan mukaan turismin lisäämiseksi. Kirjassa Shangri-Lata luonnehditaan mystiseksi, maanpäälliseksi paratiisiksi. Shangri-Lassa on tiibetiläistä kulttuuria, sillä se on käytännössä melkeinpä viimeinen paikka, jossa voi vierailla ennen astumista Tiibetiin. Tiibetiin matkustaminen ei ole yksinkertaista, koska turistit tarvitsevat erityisluvan alueelle matkustamiseen, minkä saa yleensä vain ryhmäkiertomatkalle osallistumalla. Halusimme kuitenkin tutustua tiibetiläiseen kulttuuriin, ja mikäpä olisi ollut parempi paikka tehdä se Kiinassa ilman erityisluvan hankkimista kuin Shangri-Lassa vierailu! Shangri-Lan kaupunki sijaitsee vuorilla yli 3 kilometrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella. Tämän kyllä huomasi Shangri-Lassa, sillä ainakin itselläni oli jotenkin melko voimaton olo, hengästyin paljon helpommin kuin yleensä sekä oli pientä päänsärkyä. Tulkitsimme näiden olevan "altitude sicknessin" oireita, sillä on yleistä kokea joitakin oireita noustessa ylös vuorille tai muuten ohuempaan ilmanalaan. 

Bussista näkyi lehmiä ja vuoria. Matkanvarrella olisi ollut myös yksi maailman syvimmistä
rotkoista Tiger Leaping Gorge. Meillä ei ikävä kyllä ollut kunnon haikkausvarusteita
niin päätimme jättää sen välistä vaikka se varmasti olisikin ollut upea.


Noudatimme myös Shangri-Lassa Yunnanin provinssissa hyväksi todettua
tripadvisortaktiikkaa ruokapaikkojen etsimisessä. Kyllä kannatti, oli erittäin
hyvää currya.

Kaikenlaisia kuivattuja juttuja taas siinä.

Tiibetiläiset rakennukset olivat todella erilaisia kuin mitä olen
muualla Kiinassa nähnyt.


Shangri-Lassa ei ollut pilvenpiirtäjiä.

Pitihän sitä myös paikallista erikoisuutta maistaa eli
jakkiburgeria, jossa tässä versiossa oli myös avokadoa ja fetaa.
Oli hyvää!

Söpöt <3

Tiibetiläinen buddhalaisluostari nimeltään The Ganden Sumtseling monastery.


Jakki!

Yhtenä päivänä otettiin suunnaksi Shika niminen vuori, johon menimme cable carilla. Cable car matka kesti aika kauan ja oli melko pelottava cable carin välillä täristäessä ja pitäessä ihmeellisiä ääniä. Laskeskelimme siinä matkan aikana todennäköisyyksiä hengissä selviämiselle, jos cable car tippuisi alas. Onneksi kuitenkin selvisimme hengissä vuorelle ja vielä sieltä takaisinkin :D 

Vuoren huippu oli 4,5 kilometriä merenpinnan yläpuolella!
Melko varmasti korkein paikka, missä olen ikinä ollut. Hostellin
omistaja onneksi lainasi minulle toppaliiviä, koska huipulla tuuli
paljon ja ilman sitä olisi kyllä tullut kylmä.

Siellä se Shangri-La on kaukana alapuolella.

Huipulla oli myös paikoin lunta vielä jäljellä.



Vaikuttavan näköinen rakennus.

Hostellimme oli sympaattinen tiibetiläistyylinen puutalo.
Sisällä oli aika kylmä, mutta sängyissä oli onneksi elektroniset
peitot. Jos tienne vie joskus Shangri-Lahan, suosittelen kyllä
Tavern 47 hostellia ehdottomasti! Paikan korealainen omistaja
ja hänen Naxi vaimonsa olivat supermukavia ja avuliaita.

Testattiin myös tiibetiläistä ruokaa yhtenä iltana. Nämä kasvispyörykät, perunat
jossain hieman tulisessa seesaminsiemenkastikkeessa sekä jakinjuustomomot,
jotka eivät olleet saapuneet tässä vaiheessa vielä pöytään olivat ihan sairaan
hyviä! Nam. Momot olivat hieman kiinalaisten baozien tyylisiä täytettyjä nyyttejä.

Perinteiset iltatanssahtelut vanhan kaupungin keskusaukiolla.

Vietimme Shangri-Lassa kolme yötä, jonka jälkeen lähdimme bussilla kohti Yunnanin pääkaupunkia Kunmingia (昆明). Bussimatka tuntui hieman kalliilta, koska se oli noin 35 euroa per henkilö, mutta ottaen huomioon, että matka kesti kymmenen tuntia, ei se sitten loppujen lopuksi ollut niin paha. Bussimme lähti aamulla puoli ysin aikaan ja olimme perillä Kunmingissa illalla puoli seiskan aikaan. Onneksi olin ladannut netflixiin valmiiksi seitsemän jaksoa yhtä korealaista sarjaa, muuten aika olisi voinut käydä melko pitkäksi. Saavuttuamme hostellillemme Kunmingissa emme jaksaneet tehdä enää muuta kuin tilata ruokaa hostellin raflasta ja käydä nukkumaan. 

Kunmingia kutsutaan ikuisen kevään kaupungiksi. Siellä oli
kyllä paljon kukkia ja ilma oli todella miellyttävä! Lämpötila
näytti 28-29 astetta, mutta kuivan ilman ja viileän tuulen ansiosta
ilma tuntui juuri sopivalta eikä liian kuumalta.

Vierailtiin Western Hill puistossa.
Puistossa oli paljon kapeita portaikkoja. 


Puistosta oli hyvät näkymät Dianchi järvelle.

Puisto oli tosi iso ja ensin mentiin tällaisilla hisseillä näköalareitin aloituspaikkaan.

Mummot ja papat Kiinassa tykkäävät viettää aikaa puistoissa
hengaillen.

Meidän hostellin läheinen Green Lake puisto.

Vietettiin Kunmingissa siis muutama yö, jonka jälkeen lennettiin takaisin Guangzhouhun. Oli kyllä hauska 10 päivän reissu Yunnanin provinssissa. Erityisesti tykkäsin Dalista ja Shangri-Lasta, molemmat olivat ihan huikeita paikkoja vierailla, jos haluaa nähdä Kiinasta jotain muutakin kuin suurkaupunkeja. 




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kiinalaisen uuden vuoden juhlintaa

Kuulumisia Pekingistä

Mystinen Myanmar osa 3