Kiinan ihmeitä

Suomessa ei ole varmasti kovinkaan montaa henkilöä, jonka ehdoton lempikuukausi olisi marraskuu. Ja miksi olisikaan. Marraskuussa on kylmää, märkää, pimeää 20 tuntia päivästä ja muutenkin jotenkin masentavaa. Se on vähän turha välikuukausi syksyn ja talven välillä. Pekingin marraskuu näytti melkoisen erilaiselta Suomen marraskuuhun verrattuna ja se suorastaan vilahti ohi. Suomessa marraskuu tuntuu aina kestävän ikuisuuden. Pekingin marraskuuhun kuuluivat sateettomat ja kirpeät päivät. Aurinko paistoi viikossa vähintään viitenä päivänä. Töistä lähtiessä siinä viiden tai puoli kuuden aikaan oli jo pimeää, mutta aamut olivat valoisia ja lounastunnilla lähti mielellään muuallekin syömään kun toimistorakennuksen alakertaan, kun matkalla sai nauttia yleensä auringonpaisteesta.   Mitä kaikkea sitä siis tulikaan marraskuun viikonloppuina tehtyä? 1. Ensimmäisenä viikonloppuna suunnitelmana oli mennä toisen harjoittelijan kanssa katsomaan taivaan temppeliä eli Tiantania ( 天檀 ). Ja men

Nyt on voittajafiilis, alan pikkuhiljaa oppia Express VPN:n asennuksen salat. Viimeksi sovelluksen päivityksessä meni pari tuntia, nyt sain VPN:n jo toimimaan 20 minuutin yrityksen jälkeen! Kiina yrittää blokata VPN-yhteyksiä aina, joten uusia päivityksiä pitää tehdä suht' usein. Niiden päivitysten tekeminen vain on aika hankalaa ilman sitä toimivaa VPN-yhteyttä... Pitäisi varmaa ladata koneelle toinenkin VPN, mutta ne ovat kuitenkin maksullisia, niin en puolen vuoden takia sitä ole jaksanut/viitsinyt tehdä. MUTTA, itse asiaan. Kävin pari viikkoa sitten Kiinan muurilla! Ja muuri oli kyllä todellakin mahtava. Kiinan muuri on kiinaksi Changcheng (长城) eli pitkä muuri. Kävin muurilla hieman kauempana Panlongshanin (蟠龙山) pätkällä. Panlongshan tarkoittaa kiemurtelevan lohikäärmeen vuorta. Panlongshan valikoitui kohteekseni, koska muurin pätkää ei ole restauroitu eikä siellä ole paljoa turisteja, koska se on aika kaukana Pekingistä. Lähdin siis lauantaina kotoa joskus yhdentoista mai

Panjin (盘锦) on kaupunki Liaoningin provinssissa (辽宁). Panjin on Kiinan mittapuulla pieni kaupunki, asukkaita on vajaa 1,5 miljoonaa. Lähdin eräänä perjantaina töistä hieman aiemmin, jotta ehdin viiden jälkeen lähtevään junaan. Onnekseni juna Panjiniin lähti Beijing Railway Stationilta eikä esimerkiksi Beijing South Railway Stationilta, sillä muuten töistä olisi kestänyt mennä asemalle about tunti nykyisen vartin sijasta. Pekingin rautatieasemalla oikein hämmensi, että siellä oli yksi tiski, jossa virkailija puhui jopa englantia! Olin jo ostanut lipun valmiiksi, joten agendanani oli vain noutaa lippu tiskiltä. Lippua noutaessa ei kyllä tarvitse hirveän montaa sanaa vaihtaa, näyttää vain varausnumeroa ja ojentaa passi. Menin kuitenkin englanninkielisen palvelun jonoon, sillä ensin olin toisessa jonossa, ja virkailija alkoi viittoa raivokkaasti minua siirtymään toiseen jonoon. Ei siinä muu auttanut kuin tehdä kuten käskettiin. Beijing Railway Station. Myös pari muuta menossa Pan