Retki Kiinan muurille

Nyt on voittajafiilis, alan pikkuhiljaa oppia Express VPN:n asennuksen salat. Viimeksi sovelluksen päivityksessä meni pari tuntia, nyt sain VPN:n jo toimimaan 20 minuutin yrityksen jälkeen! Kiina yrittää blokata VPN-yhteyksiä aina, joten uusia päivityksiä pitää tehdä suht' usein. Niiden päivitysten tekeminen vain on aika hankalaa ilman sitä toimivaa VPN-yhteyttä... Pitäisi varmaa ladata koneelle toinenkin VPN, mutta ne ovat kuitenkin maksullisia, niin en puolen vuoden takia sitä ole jaksanut/viitsinyt tehdä.

MUTTA, itse asiaan. Kävin pari viikkoa sitten Kiinan muurilla! Ja muuri oli kyllä todellakin mahtava. Kiinan muuri on kiinaksi Changcheng (长城) eli pitkä muuri. Kävin muurilla hieman kauempana Panlongshanin (蟠龙山) pätkällä. Panlongshan tarkoittaa kiemurtelevan lohikäärmeen vuorta. Panlongshan valikoitui kohteekseni, koska muurin pätkää ei ole restauroitu eikä siellä ole paljoa turisteja, koska se on aika kaukana Pekingistä.

Lähdin siis lauantaina kotoa joskus yhdentoista maissa kohti Dongzhimenia metrolla, jossa menin pitkän matkan bussien terminaaliin ja otin bussin numero 980 kohti Miyun kaupunkia. Miyussa jäin viimeisellä pysäkillä pois ja ylitin tien, jotta pääsisin bussin numero 25 pysäkille, joka lähti kohti Gubeikoun kylää (古北口). Pysäkillä ihmettelin hetken ja äkkäsin muutaman länkkärin, jotka huitoivat minulle tien toiselta puolelta. Meinasin lähteä bussilla väärää suuntaan! Onneksi huomasin heidät ajoissa. Nämä hollantilaiset olivat myös menossa Gubeikouhun, joten hieman yli tunnin bussimatka meni mukavasti heidän kanssa jutellessaan. Yhteensä matka Pekingistä Gubeikouhun kahdella bussilla ja bussinvaihtoajalla kesti jotain kolme tuntia suunnilleen.

Gubeikoussa ostin 25 yuania eli 3,2e maksavan lipun muurille ja kävelin hetken kylässä etsien lounaspaikkaa. Jokapaikassa näytti kuitenkin niin hiljaiselta, että kantti ei kestänyt kävellä mihinkään ravintolalta näyttävään rakennukseen sisälle, vaan päätin pärjätä ostamillani eväillä. Niinpä lähdin kapuamaan muurille!

Halusin myös nukkua muurilla yhden yön, ja netistä lukemieni juttujen perusteella tämä osa muuria käy siihen tarkoitukseen hyvin, koska muuria ei vartioida mitenkään, toisin kuin turistisempia osia. Joten kun pimeä alkoi laskeutumaan, valitsin sopivan tornin ja levitin makuupussin lattialle. Sää oli melko hyvä, joten makuupussissa tarkeni ihan hyvin. Ainoa vaan oli, että yöllä oli todella sumuista, joten kosteutta oli jonkin verran ilmassa. Mutta olivathan seuraavan aamun maisemat kaiken arvoiset!

Kelpo aamupalamaisemat.

Maisemat olivat kyllä aivan mahtavat, ei voi muuta sanoa. Panlongshan muurin pätkän lopussa on armeijan alue, joten hetken aikaa kuljettuani, lähdin seuraamaan polkua alas muurilta, jotta pääsin kiertämään armeijan alueen.

Päästyäni alas, vastaan tuli hylättyjä taloja.

Ja monia kaivoja ihan polun vieressä ilman minkäänlaisia varoituskylttejä.

Vaihtoehtoina olisi ollut jatkaa Jinshanling muurin osuudelle tai jatkaa kylään ja pientä tietä pitkin isolle tielle. Päätin jatkaa kylään, koska luita kolotti yön jäljiltä sen verran ettei huvittanut enää kiivetä lisää ja maksaa uutta pääsymaksua Jinshanling muurille.

Tie vei majatalon pihan läpi ja hetken kyllä mietin, että mikä neuvoksi kun alla olevan näköinen vasikan kokoinen koira oli vastassa ja vaan tuijotti minua. Koira tuli onneksi vain vähän haistelemaan minua ja seurattuaan minua hetken, lähti se takaisin kotiinsa. Koirat ovat kyllä pääsääntöisesti vaikuttaneet olevan Kiinassa hyvin leppoisia, mutta eihän sitä voi ikinä tietää.

Tallustin tietä pitkin kylien läpi noin kolme kilometriä, jonka jälkeen saavuin isolle tielle. Olin lukenut netistä, että jostain sieltä pitäisi lähteä joskus joku pikkubussi takaisin Gubeikouhun, mutta ohjeet olivat hyvin epämääräisiä. Niinpä kun yksi pariskunta tarjoitui heittämään minut Gubeikouhun 50 yuanilla, otin tarjouksen hyvillä mielin vastaan vaikka ylihintaa luultavasti maksoinkin. Gubeikoussa kävin kylän markkinoilla ostamassa nakkitikun yhdellä yuanilla ja menin odottelemaan bussia numero 25 pysäkille. 

Gubeikoussa bussia sai odotella jonkin aikaa. Kiinalaismummot todellakin tiesivät mitä tekivät, sillä kun bussi tuli, syöksyivät he kärppinä bussin ovesta sisään. Minä odotin sopuisasti vuoroani ja päädyin seisomaan koko matkan Miyuhun asti, bussi oli aivan ääriään myöten täynnä. Onneksi Miyussa bussi 980 tuli nopeasti ja se oli sen verran iso, joten mahduin sinne istumaan ja torkuinkin Pekingiin asti oikein mukavasti.

Kaiken kaikkiaan muurilla käynti ja siellä nukkuminen oli oikein mukava viikonloppuseikkailu ja ehdottomasti kerran elämässä kokemus! Olisi oikein kiva myös lähteä käymään jollain toisella muurin osalla, sillä Kiinan muuri on niin pitkä, että maisemat varmasti eroavat paljon eri osien välillä. 

Tällä viikolla olin ensimmäisellä työmatkalla Shijiazhuangissa ja saimme päätökseen Early Education Roadshow'n joka on pääasiassa työllistänyt minua harjoitteluni aikana. Nyt on vähän tyhjä olo kun se on ohi, katsotaan millaisia työtehtäviä nyt sitten jatkossa saan. 

Pekingissä siis kaikki hyvin, täällä on yhä oikein mukavaa :)