Täällä ollaan!

Noniin, nyt kun sitä ollaan oltu pari päivää täällä kuuden tunnin päässä Suomesta, niin ajattelin kirjoittaa vähän kuulumisia. Ja jos tänne joskus joku muukin vahingossa eksyy, kun joku tuttu, niin näppäimistön takana siis istuu Anette Tampereen yliopistosta. Opiskelen sosiaalipsykologiaa nyt neljättä vuotta, mutta tämän lukuvuoden tulen viettämään Chinese University of Hong Kongissa. Kirjoittelen tätä blogia silloin tällöin ihan omaksi iloksi ja tuttujen päivittämiseksi, mutta kiva jos joku tuleva vaihtari joskus kokee saaneensa jotain hyötyä tästä mun ei-niin-organisoidusta höpöttelystä. Ja pahoittelut jo etukäteen kuvien laadusta, en tiiä onko vika mussa vai luurissa. Luultavasti vähän kummassakin. Mutta saa kuvista nyt vähän jotain käsitystä miltä täältä näyttää.

Lensin Hongkongiin Cathay Pacificin lennolla, joka pysähtyi matkan varrella Roomassa. Matkustusajaksi siis tuli yhteensä lähes 20 tuntia, joka tuntui hetkittäin melkoisen pitkältä tällaiselle aiemmalle Euroopan vakireissaajalle ja suorien lentojen ystävälle.  Matkustusta ja lähtöstressiä helpotti kuitenkin se, että oltiin varattu samat lennot kahden muun Tampereelta tulevan vaihtarin kanssa. Se oli kyllä kiva, että oli ihmisiä kenen kanssa viettää aikaa jatkolentoa odotellen sekä jakaa taksi lentokentältä yliopistolle. Cathay Pacificille täytyy kyllä antaa myös tunnustusta hyvistä ruoista lentokoneessa ja muutenkin sujuvasta matkasta. Suosittelen kyseistä lentoyhtiötä kaikille!

Jossakin Italian yläpuolella

Roomasta oli vielä matkaa HK:iin 9293km

Siis oikeesti. NIIN HYVÄÄ. Erityisesti toi jäätelö.

Vierailulla Hong Kong Parkissa. Täällä on
oikeesti tosi vihreää!

Ensi vaikutelma Hongkongista on todella kiva ja mielenkiintoinen. Alkuhäsläysinfojen, rekisteröintien ja kampuskierroksen jälkeisenä päivänä meillä ei ollut mitään aikataulua, joten päätettiin lähteä seikkailemaan metrolla ja käymään keskustassa. Kierreltiin siellä ympäriinsä ja todettiin yleisen tunnelman olevan jotenkin todella länsimaalainen. Joka puolella oli tosi siistiä, korkeita rakennuksia ja kiireisiä bisnesihmisiä kävelemässä. Sitten kun aikamme ihmeteltyämme jäätiin muutama pysäkki Central Stationin jälkeen Tsim Sha Tsuissa pois, olo oli ihan kuin olisi astunut eri maailmaan. Englannin kieltä näkyi katukuvassa paljon vähemmän ja kantonia enemmän sekä siellä oli paljon pikkukujia, missä saa varmasti tinkiä hintoja oikein olan takaa. Edessä tulee olemaan siis mielenkiintoinen (melkein) vuosi tässä niin kutsutussa idän ja lännen sulatusuunissa.


Tsim Sha Tsuissa
Lähellä Central Stationia

Syötiin Tsim Sha Tsuissa lounasta ja mä otin wonton keittoa nuudeleilla. Ei oikeastaan mitään hajua mitä ne oli, mutta hyvää oli! Ja positiivinen yllätys on ollut, että oon oikeastaan jo aika hyvä syömään puikoilla! Eilen piti vielä luovuttaa puolessa välissä, mutta tänään olen onnistunut syömään jo kaks ateriaa ilman haarukkaa ja veistä. Siis loppujen lopuksi puikoilla syöminen on oikeastaan aika simppeliä kun oppii oikean otteen, mutta silti siistii, että huomaa oppineensa jo nyt jotain :)

Myöhäisen lounaan jälkeen käytiin vielä ostamassa peitot, tyynyt ja sen sellaiset pakolliset tarvikkeet -yllätys, yllätys- kotoisasta Ikeasta. Seurueessamme oli peräti neljä ruotsalaista, joten he olivat tottakai tästä aivan innoissaan. Mutta huomenna alkaa varsinainen orientaatio aamusta alkaen nyt kun suunnilleen kaikki vaihtarit ovat saapuneet kampukselle, joten palaillaan niissä merkeissä myöhemmin!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kiinalaisen uuden vuoden juhlintaa

Nähdään taas Hongkong

Taiwanin parhaat osa 1