Dali ja Lijiang

Sain juuri sopivasti gradun palautettua vapuksi ja vapun jälkeen olikin aika lähteä kämppikseni kanssa taas reissuun! Heräsimme aamulla ennen neljää ja otimme taksin kampuksen edestä, koska metrot eivät kulje vielä noin aikaisin aamulla Guangzhoussa. Sitten lensimme kaksi ja puoli tuntia Yunnanin provinssin pääkaupunkiin Kunmingiin. Kunmingin lentokentältä menimme metrolla juna-asemalle, josta menimme taas reilut pari tuntia junalla New Daliin. New Dalissa tilasimme vielä Didin viemään meidät 15 kilometrin päähän Old Daliin (大理). Voin sanoa, että hostellille päästessämme about kolmen aikaan iltapäivällä tunsi kyllä matkustaneensa. 

Kunmingissa metron ikkunasta huomion kiinnitti heti ihanan
sininen taivas! Sinistä taivasta ei ihan turhan usein pääse näkemään
Guangzhoussa.

Dalin vanhassakaupungissa oli paljon nättejä maalauksia joka puolella.

Hepat saivat olla kaupungissa myös ihan vapaana.

Vanhan kaupungin yksi porteista.

Ilmeisesti ruusun terälehdistä valmistettuja leivoksia. Hyvää oli!


Vanhan kaupungin yhden kadun halki meni söpö pieni puro.


Vuokrattiin myös tällaiset sähköskopat ja lähdettiin vähän ajelemaan. Ajeltiin joku
vajaa 60 kilometriä ympäriinsä, hauskaa oli ja siinä ajellessa kyllä näki paljon.

Dalia ympäröi vuoret joka puolelta.

Er Hai järvi.

Onnellinen turisti.

Pellossa kasvoi jotain kaalia.



Paras ruoka mitä syötiin Dalissa! Munakoisoa, papuja ja kukkakaalia sekä riisiä
tottakai. Täällä kyllä osataan maustaa kasvisruuat tosi hyvin.


Sitten olikin aika jättää hyvästit Dalille ja suunnata vajaa kolmen tunnin bussimatkan päähän Lijiangiin (丽江). Lijiang niin ikään on kuuluisa sen vanhasta kaupungista, joka on jopa yksi Unescon maailmanperintökohteista. Lijiangin vanhakaupunki oli paljon sokkeloisempi ja mutkikkaampi kuin Dalin. Googlemaps näytti aika hyvin kartalla reitit vanhassa kaupungissa, mutta se näytti monta kertaa ravintoloiden ja kauppojen nimet ja sijainnit väärin. Kun koitin esimerkiksi etsiä ICBC:n pankkiautomaattia, googlemaps väitti niitä olevan kahdessa eri paikassa, joissa niitä ei todellisuudessa ollut. Eli jos kiina taittuu, kannattaa ladata kiinalaisten oma Baidu map karttasovellus, joka näytti heti automaatin paikan oikein. 

Kivan värikkäät portaat.

Sokkeloisille kujille oli helppo eksyä.



Tästä kahvilasta oli ihanat näköalat.

Koko reissumme siis keskittyy Yunnanin provinssiin, jossa asuu eniten eri Kiinan vähemmistökansoja.  Toisin kuin monet ehkä ajattelevat ja luulevat, Kiina ei ole kovin yhtenäinen väestöltään. Suurin osa kiinalaisia on toki han-kiinalaisia, mutta han-kiinalaisten lisäksi Kiinassa asuu 55 vähemmistökansaa. Yksi näistä vähemmistökansoista on naxit, joiden elämäntapaan voi tutustua Lijiangin lähellä olevassa Baisha kylässä. Koska emme löytäneet oikeaa kylään vievän bussin pysäkkiä, tilasimme Didin ja lähdimme kohti kylää. 

Symppismummoja lajittelemassa vihanneksia.

Siitä olisi voinut tilata jonkinlaista katuruokaa, mutta näytti
sen verran epäilyttävältä, että jäi testaamatta tällä kertaa. Parin
viikon takainen ruokamyrkytys oli vielä sen verran hyvin
muistissa xD

Dalissa ja Lijiangissa oli tosi paljon kaikennäköisiä söpöjä
koiria <3

Toki kaupungista pitää aina yksi Maon patsas löytyä.

Käytiin myös haikkaamassa Elephant hillillä, koska kukkulalta pääsi laskeutumaan alas black dragon poolille, joka on yksi Lijiangin kuuluisista nähtävyyksistä. Lisäksi jos käytti tätä reittiä eikä pääsisäänkäyntiä, puistoon ei tarvinnut maksaa pääsymaksua. Sekös meille sopi oikein hyvin. Tai en tiedä olisiko pitänyt silti maksaa, mutta ei kukaan ainakaan missään vaiheessa mitään lippuja kysellyt.

Hostellin koira lähti haikkaamaan meidän kanssa. Päätettiin
kuitenkin käännyttää se tässä kohtaa takas kotiin, koska pelättiin,
ettei se edempää enää osaisi kotiin. Koira oli kuitenkin eri mieltä
asiasta, koska jouduttiin käännyttään sitä varmaan 20 minuuttia,
että saatiin se vihdoin palaamaan kotiin päin :D

Maisemat oli hyvät.

Puistossa oli joku temppeli myös.

Black Dragon Pool.


Maistettiin vanhassa kaupungissa jotain tällaisia juttuja, joita
luultiin leivoksiksi. Noh, siis nämä maistuivat kylmälle, tahmealle
puurolle ilman mitään makua. Onneksi ei hävitty kuin 10 yuania,
koska nämä lensivät kyllä roskiin yhden haukun jälkeen.

Lijiangissa kannatti selkeästi noudattaa tripadvisorin ruokapaikkavinkkejä. Käytiin sijoilla yksi ja kaksi olevissa ravintoloissa ja molemmissa ruoka oli erittäin hyvää. Heti kun mentiin vaan randomisti johonkin, ruoka ei ollut ihmeellistä. 

Intialaista kikhernecurrya <3

Huomenna lähdemme aamulla bussilla kohti Xianggelilata (englanniksi Shangri-La). Onnistuimme jopa ostamaan liput tänään bussiasemalla käyttämällä pelkkää kiinan kieltä. Kiinassa on kyllä oppinut iloitsemaan pienistä onnistumisista :D Kirjoittelen siitä sitten oman postauksensa, kun olemme palanneet Guangzhouhun. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kiinalaisen uuden vuoden juhlintaa

Nähdään taas Hongkong

Taiwanin parhaat osa 1