Guizhou - viimeinen viikko Kiinassa ennen paluuta Suomeen

Fenghuangin jälkeen jatkoin matkaa etelää kohti. Fenghuangissa ei ollut juna-asemaa, joten otin bussin kohti läheistä Huai'anin kaupunkia (淮安). Huai'anista jatkoin matkaa kohti Guizhoun provinssia (贵州) ja Anshunin kaupunkia (安顺). Anshunin kaupungissa olin hetken aikaa hieman hukassa, koska en ollut varma, missä bussiasema on ja onko minun edes mahdollista jatkaa sieltä matkaa kohti Xingyitä (兴义), kuten halusin tehdä. Anshunissa olisi ollut myös nähtävää, mutta Xingyi kiinnosti enemmän, joten päätin yrittää sinne matkustamista, vaikka se tiesikin lisätunteja bussissa. En kuitenkaan välttämättä ole menossa takaisin Etelä-Kiinaan enää ikinä tai ainakaan pitkään aikaan, joten se tuntui extramatkustamisen arvoiselta. Joten, pääsimme taksikuskin kanssa yhteisymmärrykseen mihin halusin mennä, ja hän vei minut oikeaan bussiterminaaliin. Seuraava bussi Xingyiin lähti about puolen tunnin sisään, joten ajoitukseni oli oikein mainio. 

Guizhoun provinssi on yksi Kiinan köyhimmistä provinsseista, mutta myös yksi kauneimmista. Guizhoussa ei ole paljoa isoja kaupunkeja ja siellä elää enemmän vähemmistöjen edustajia kuin useimmissa muissa provinsseissa. Bussimatkalla Anshunista Xingyiin oli erittäin upeat maisemat, sillä ylitimme jatkuvasti jonkun huiman korkean sillan ja ajoimme tunneleissa kukkuloiden läpi. Jos katsoo artikkelia maailman sadasta korkeimmasta sillasta, 43 niistä sijaitsee Guizhoussa!! Siitä saa vähän käsitystä millaisia kukkuloita ja rotkoja siellä oikein sijaitsee. 

Bussin ikkunasta oli kyllä aika vaikea ottaa hyviä kuvia.

Xingyiistä menin vielä vähän sen ulkopuolella sijaitsevaan Wanfenglinin kylään muutamaksi yöksi. Yövyin pienessä Guesthousessa, jonka omistajat eivät puhuneet sanaakaan englantia, mutta olivat huippu mukavia ja auttoivat kaikessa. Keskustelimme melko sujuvasti jonkun kääntäjäsovelluksen avulla. Oli myös ihanaa nukkua omassa huoneessa kaikkien hostellissa vietetyiden öiden jälkeen.

Guesthousen koira oli aivan ihana.

30 sentin aamupala.

Kylässä oli joitain hienoja maalauksia taloissa.

Wanfenglinissä oli tosi hienoja maisemia <3

Kerrankin Kiinassa oli oikeasti hiljaista, kun käppäilin
yksin peltojen keskellä.

Kävin myös kiinalaisten turistien kanssa Wanfenglin Scenic Area -kierroksella.

Wanfenglinissä vietetyn ajan jälkeen lähdin kohti Malingin rotkoa. Lähdin matkaan aika aamusta, koska rotkon jälkeen halusin ottaa bussin kohti Guizhoun provinssin pääkaupunkia ja matka oli kuitenkin sen ~5 tuntia bussilla. Mutta siis Malinghe eli Maling rotko on nähtävyys hieman Xingyin kaupungin ulkopuolella. Siellä oli mukava käppäillä ja ihailla monia vesiputouksia, vaikkakin ilma oli ihan superkostea ja hikinen. 

Sen jälkeen onnistuin hyppäämään oikeaan kaupunkibussiin ja
suuntaamaan Xingyiin bussiasemalle. Asemalla oli taas kaiken
maailman kananjalkoja myynnissä. Aiemmin luulin, että nämä
kuivatut asiat pitää kuitenkin jotenkin valmistaa, mutta katsoin
yhtä Kiinaa käsittelevää Youtube-kanavaa, niin sieltä sain sen
käsityksen, että näitä voi syödä vaan tällaisenaan. Jotenkin vielä
ällöttävämpää.

Xingyiin jälkeen siis otin suunnan yhdeksi yöksi kohti Guiyangia (贵阳), koska junani piti lähteä Guangzhouhun seuraavana päivänä. Olin ihan lomamoodissa, joten olin sekoillut päivien kanssa ihan huolella ja varannut junani vasta torstaiksi, vaikka halusin lähteä keskiviikkona. Pienen (tai oikeastaan suuren ) säädön jälkeen sain kuitenkin vaihdettua lippuni oikealle päivälle.

Miksi rakentaa yksi kerrostalo kerralla, kun voi rakentaa vaikka viisi.

Näkymät hostellin ikkunasta.

Söin katukojusta jotain chiliranskalaisia.

Guangzhoussa vietin vain muutaman yön tavaroitani pakkaillen, jonka jälkeen otin junan Hongkongiin. Yliopistolta lähtö oli kyllä taas yhdenlaisensa säätö, joten jouduin vaihtamaan Hongkongin junani myöhäisempään... Mutta pääsin lopulta lähtemään ja vietin oikein mukavan viikonlopun Hongkongissa vielä ennen lentoa Suomeen. Nyt blogi jää siis vähän tauolle, mutta syksyllä ehkä jatkan taas postailua. 

再见！Näkemisiin!