Retket Unesco Global Geoparkkiin ja Lion's Rockille

Viime lukukaudella osallistuin vain yhdelle Shaw-collegen järjestämälle retkellä, mutta nyt lyhyen ajan sisään olen osallistunut jo kahdelle. Nämä retket ovat siitä aina kivoja, että siellä tapaa uusia samaan collegeen kuuluvia tyyppejä, joihin ei ehkä muuten tutustuisi ollenkaan. Retken luenteesta riippuen ne saattavat maksaa jotain tai olla maksamatta. 

Ensimmäinen retki tapahtui muutama viikko sitten ja kohteena oli Unesco Global Geopark. Näitä Global Geopark kohteita on Hongkongissa enemmänkin, mutta tämä retkemme sijoittui Hongkongin ja Shenzenin rajalla olevaan kylään, jossa tutkitaan muunmuassa omavaraista elämäntapaa ja "soil paintingia" eli maaperän monipuolista hyödyntämistä  esimerkiksi maalauksissa. 

Kävelimme yliopiston läheiselle laiturille ja otimme siitä veneen alle, joka vei meidät noin puolessatoista tunnissa kylään. Laivamatka oli ihan hauska ja meillä oli super hyvä opas, joka kertoili kaikkea mielenkiintoista matkan varrella. 

Laivan kannellekin pääsi, mutta oli aika kova
tuuli, niin kukaan tarjennut olla kauaa siellä.

Tuli ihan yläaste mieleen, kun opas selitti mannerlaattojen törmäyksistä ja sen
vaikutuksesta Hongkongin geologiseen maaperään.

Kyliä olisi ollut parin kilometrin säteellä useampiakin, mutta käytiin vaan tässä
yhdessä Lai Chi Won kylässä.

Opaskin ihmetteli, että miten kylässä on tällä kertaa näin paljon porukkaa, kun laivoja oli parkissa muitakin, kun tultiin. Yleensä kylässä saa kuulemma olla ihan rauhassa. Syy selvisi aika pian meille, sillä kylässä ja sitä ympäröivissä maastoissa oli juuri käynnissä joku juoksukilpailu! Oli kiva kulkea isolla porukalla kapeita polkuja pitkin ja samalla väistää aina, jos juoksija tuli vastaan. 

Jep, polut olivat aika kapoisia.

Magrove pensaita vesirajassa. Niiden annetaan kasvaa, koska ne ovat lukemat-
tomien pikkukalojen, rapujen ynnä muiden koti ja näin ollen älyttömän tärkeitä
Hongkongin ekologiselle systeemille. Ne myös suojaavat kylää tsunameilta,
sillä suurimmat vesimassat pysähtyvät pensaisiin, jos niitä on näin paljon.

Seuraavaksi oli vuorossa lounastauko ja juoksukilpailujen takia kylässä oli pikkukojuja, jotka myi paikallisia ruokia. Itse ostin "sticky rice dumplingssin" joka oli siis tahmeata riisiä punaisten papujen kanssa ja sisällä oli ylllärinä kanaa ja kananmunaa. Se oli pakattu johonkin vihreeseen kääreeseen, josta en muistanut tällä kertaa ottaa kuvaa. Mut oli kyllä ihan hyvää, vaikkakin aika jännän makuista.

Reissun vetäjä Eva osti kaikille jätskit <3

Koira ei arvostanut, kun Uncle San kertoi
kyläläisten sukunimien historiasta.

Vanhin puu koko Hongkongissa! About
3000 vuotta alkaa olemaan mittarissa. Puu
oli ihan valtava, ei ees mahtunut läheskään
kokonaan kuvaan, vaikka seisoin semikaukana.

Viljelykset oli ympäröity sähköaidalla, jotta lehmät ja villisiat pysyvät poissa.

Maaperän käyttöä maalauksissa. Nainen, joka
on nykyään tutkijana ja opettajana tuolla kylässä,
opiskeli ennen CUHK:ssa.

Aurinkokin näkyi, kun suunnattiin takaisin-
päin.

Kalastajat kuulemma tulevat tänne aina aamunkoitteessa ja lähtevät pois vasta
auringonlaskun jälkeen.

Miki, Julia, minä, Vicky ja Gloria.

Toisella retkellä olin eilen ja se oli patikointireissu tällä kertaa. Reissu suuntautui Lion's Rockille, jossa olen käynyt jo viime lukukaudella, mutta japanilainen Miki, jonka tapasin Unesco Global Geopark retkellä oli menossa, joten lähdin sitten hänen kanssaan. Toisen Shaw-college hostellin valvoja oli vetämässä retkeä. Retki oli ihan kiva, mutta ilma tosi sumuinen, niinkuin se on nyt ollut jonkun kuukauden, niin ei sieltä huipulta nähnyt mitään. Mutta tulipahan käytyä.

Tän kukkulan pitäis muistuttaa leijonaa muodoltaan, mutta mun mielikuvitus ei
kyllä riitä sen näkemiseen.

Puistoissa on aina barbequepaikkoja, ja paikalliset tykkäävätkin mennä sinne
kokkaamaan ja viettämään viikonloppuisin aikaa.

Patikoinnin jälkeen mentiin vielä Wong Tai Sin
temppeliin ja puutarhaan, sillä sen vieressä oli
lähin metroasema ja jotkut eivät olleet vielä
nähneet paikkaa.

Puutarha oli ihan nätti, mutta ei kyllä vedä vertoja Nan Lian gardenille, joka on
hienoin kiinalaistyylinen puutarha Hongkongissa.

Tämmöiset retket on kyllä ihan kivaa vaihtelua omatoimiseen kaupunkiin tutustumiseen ja plussana tapaa uusia ihmisiä. Erityisesti tuohon kylään tutustuminen omatoimisesti olisi ollut melko hankalaa, sillä vene on nähdäkseni ainoa keino päästä sinne ja ilman opasta kylästä ei olisi todellakaan saanut näin paljoa irti. Tällaisia kuulumisia Hongkongiin tällä kertaa!